Ensimmäisen päivän tunnelmia Calissa.

Heräsimme jo aamunkoitteessa lyhyen yön jälkeen. Tein kahvia Gracielan mini-kahvinkeittimellä jonka hän oli jättänyt käyttöömme. Kahvina avaamaton paketti Cafë Sello Rojoa. Siis oikeaa, tuoretta kolumbialaista kahvia, tumma paahto ja hieno jauhatus. Hyvää tuli. Sitten alkoikin se suihkusirkus josta tuli joka-aamuinen traditio. Jos oli ykkössuihkussa missä oli kunnollinen suihkupää, niin vettä ei tullut keittiöön eikä vessaa voinut vetää kakkoskylppärissä, koska muuten vesi katosi suihkusta. Sitten: "miten saa kuuman veden päälle?" "Minkä kuuman veden? Ei Calissa oo juuri kellään kuumaa vettä suihkussa" "Meinaatko että mä pesen tukkani tässä jääkylmässä vedessä?" Yes. Kylmää vettä, joka aamu suihkusta. Toisesta runsas määrä, toisesta pieni kapea liru joka kiemurteli kuin jääkylmä käärme paljaalla kropalla. Lapset olivat aivan shokissa. "Huonoin hotelli missä ole ikinä ollut" oli seitsenvuotiaan tuomio majoituksesta. Saimme kuitenkin vihdoin itsemme jonkinlaiseen ojennukseen ja ulos etsimään aamupalaa.
Asuntomme oli poikkikadulla suureen valtaväylään jossa oli massiivinen liikenne ja myös kauppoja ja ja liiketoimintaa koko kadun mitalta ja kahden korttelin päästä löysimmekin sopivan panaderian, leipomon. Joimme maitokahvia ja lapset saivat kuumaa suklaajuomaa, söimme juustoleipiä ja kassavaleipiä, maissikakkuja jne paikallisia herkkuja ja joimme appelsiinimehua.
Palattuamme asunnolle olikin Alex, kuljettajamme odottamassa minibussin kanssa. Samoin Juan Manuel, lasteni nuorin serkku, opiskelijanuorukainen joka oli lupautunut seuraksemme ensimmäiselle päivälle. Läksimme ostamaan jääkaappiin eineksiä ja vaihtamaan dollareita pesoiksi ja sitten lounaalle Arnold-sedän ja Carmenin luo.

Paola serkkunsa Carolinan (joka opettaa yogaa ja omistautunut hindulaisuudelle) kanssa ja Carolinan tytär Sofia.

Carmen, Arnoldin vaimo ja Paola. Dexter on jo saamassa tarpeeksensa kaikesta ihailusta. Mielikommentti"Mua ei saa katsoa!"

Lounas oli enemmän kuin runsas: sancochoa (banaanikeittoa jossa lihaa ja kassavaa keittobanaanien lisäksi), lulomehua, riisiä, avokadoja, grillatut jättipihvit, champusia (hedelmäsalaatin ja hedelmämehun tapainen erittäin raikas ja täyttävä jälkiruoka, jossa on makeita valkoisia maissinjyviä). Pojat söivät noin kaksi lusikallista, minä selviydyin kolmasosasta ja Hanski jolla on hyvä ruokahalu söi lähes kaiken. Seurasi muisteloja ja valokuvien katselua ja ottamista. Iltapäivällä päästimme isäntäväen ansaitulle siestalle ja läksimme Juan Manuelin kanssa kaupungille katselemaan Loma de la Cruzin artesaanimarkkinoita.